Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi sen, että väsäsin tänne blogspotiin blogin. Olen vetkutellut asian kanssa jo luvattoman kauan, mutta kun menin eräille ihmisille lupaamaan, että tänne blogin kyhään, niin pitihän se lupaus nyt lunastaa. Tässä blogissa tulen enimmäkseen käsittelemään kaikkea kirjoihin, kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvää, kuten voi jo blogin nimestäkin päätellä. Toisinaan saatan höpistä myös muistakin asioista. Tervetuloa lukemaan!

Tuorein lukukokemukseni on enimmäkseen über fan fictionia kirjoittavan Francine Quesnelin Lost Paradise-sarjan toinen osa Daredevil Hearts. Tykästyin jo sarjan ensimmäiseen osaan, joten pakkohan se oli tämä toinenkin osa lukaista. Tietääkseni sarjaan löytyy jatkoa internetistä, mutta en ole asiaa vielä sen tarkemmin tutkinut. Sen tiedän, että vain sarjan kaksi ensimmäistä osaa on saatavilla perinteisinä kirjoina. Sääli sinänsä, sillä en ole tottunut lukemaan suoraan koneelta. Toki tekstin voi tulostaa, mutta pidemmän päälle sekin kuluttaa rutosti tulostimen mustetta.

Daredevil Hearts jatkaa Kristina Von Deeringin ja Nicole McGrailin tarinaa, joka ensimmäisessä osassa päättyikin aika kinkkiseen tilanteeseen. Ne monet kysymykset, joita mieleeni nousi ensimmäistä osaa lukiessa, saivat vastauksensa tässä toisessa osassa. Kristina Von Deeringiin hahmona tykästyin heti. Tyyppi kun vaan on niin älyttömän makee. Kristina on ammatiltaan stuntnainen ja asuu Itävallassa, jossa hän myös kasvattaa omalla tilallaan hevosia. Nicole McGrail puolestaan on Kanadasta ja työskentelee kameranaisena. Ensimmäisen osan tavoin tässäkin kirjassa piisaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta myös lähes siirappisen romanttisia suvantovaiheita. Ajoittain siirappinen lässytys käy jopa ärsyttämään. Muistan, että jo ensimmäistä osaa lukiessa tämä seikka sai minut ärtymään. Lässytyksestä huolimatta pidän Quesnelin tavasta kirjoittaa, ja taidanpa etsiä käsiini internetin uumenista ne Lost Paradisen loputkin jatko-osat.